Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2018.

Vattaviikko

Yks viikko taas takana tylsänpuoleista Ukon eloa. Mittää tramaattista ei oo ainakaa Ukon mittapuun mukkaa sattunu. Pari kertaa tuli jopa käytyä kylilläki. Tosin yks oli lääkärikäynti paikalliseen terveyskeskukseen. Ukolla ku on ollu näitä kuivia yskän kohtauksia. Jokka monesti varsinkin jos ei mittää irtua ni muuttuu semmoseksi yökkäilyks. Siis ei oksentamiseks kuitenkaa. Ja keskiviikon saldona oli sitten yhellä kertaa ihan eri väristä materiaalia suolistosta. Punasta. Elikkäs veristä. No Ukko soitti ajan. Verikokkeet ja hapen mittaukset. SItä ei Ukko kyllä ossaa sanua että miten happisaturaatio kuuluu verisen liman kans sammaa tautiin. No. Verikokkeissa ei ollu mittää ihimeempää. Eikä keuhkoissakkaa mittää uutta rahinaa kuulunu. Vatta osin aristeli tohtoritytön painellessa mutta saattahan siellä olla arkuutta jo pelekän oksennusrefleksin takia. Tyhyjän yökkääminen ku nimittäin sattuu. Johtotulosta ei lääkäri saanu elikkäs iliman tiaknoosia vielä ollaan. Toki kirjotti lähetteen isoll

Mieli

Se ois taas sunnuntai ja aika jokaviikkosen kitinän. Aihetta taas ois. Toki otetaan ensiks positiiviset. Taikka positiivinen. Helteet on on hellittänneet. Taikka kovimmat ainaki. Vettäki on satanu joka ois pitäny tehhä ilimasta helepommin henkitettävvä. Ja paremmin nukuttavvaa. Katit ja kontit. Nyjjo pari kuukautta kulettu huonoilla yöunilla. Eikä aina oo saatu paikattua ees päikkäreillä. Nukahtaminen ei oo onneks onkelma vaan se nukkumisen keston lyhhyys. Vaan kuten joku viisas joskus sano ni kuolema kuittaa univelat. Siitä päästäänki aiheeseen. Ukko on joskus sanonu että vaikkapa syöpä ni on kakskolomasossaa henkisen puolen vaiva. Ja ny siihen päälle nakattuna väsymys huonojen unien takia ni on ollu aikaa vunteerata. Liikaaki. Ukko ei aijemmin koskaan ollu ees lähellä masennusta. Tietääkseen ainakaan. Mutta ny on ollu päänuppi aika lailla täynnä kaikemmaaliman nekatiivisia ajatuksia. Eikä kuolemakaa oo loistanu poissaolollaa. Toki ennusteesta on ennää pari vuotta jälellä mutta silt

Rytmikästä.

Onko se jo sunnuntai ? Taas ? Kai se on kalenteria uskottava. Ja kellua. Että miksikö eppäilee Ukko moista ? Ukon rytmi on kuluneen viikon aikana nakannu semmosta karusellia että heikompia jo varmaan pelekkä ajatus hirvittää. Unia on sotkenut helle. Issiaskivut. Lihassäryt. Limanen yskä. Että semmosta saa aikaan vaikkapa tauko lääkkeistä. Plussaa on toki se ettei oo juurikaan ollu ahistuskohtauksia. Ei ainakaan semmosia tajunnan karkottavia. Pikkusen puuskuttaa välliin mutta se saattaa johtua myös tuosta lämpimästä kelistä. Nii. Joku siellä ny jo aikoo ehottaa unilääkkeitä. Taikka nukahtamisen apupillereitä. Ukkopa kertoo miksei. Ku illalla vaikkapa yhentpista aikaan laittaa luukut kii ni kyllä nukahtaa. Onkelma onki siinä että ne unilahajat loppuu viimestään kolomen aikaan. Joskus jo aikasemmin. Ja sitten valavotaa ylleesä aamukuuteen. Sillon nukkumatti töistä lähtiessään saattaa jättää pari tuntia muilta jäänyttä unta Ukolle. Taikka joskus vaan yhen tunnin. Juu toki Ukko yrittää ko

Syy ja seuraus.

Ei kai siinä. Taas sunnuntai. Lommaa jälellä vielä pari viikkua. Siis sitä lääkelommaa. Muuten tää aika on ollu kyllä kaukana. Ku mittari on pysytelly tavoilleen uskollisena siellä kolomenkympin yläpuolella. Niiettä olo on ollu hikine. Ja tuskane. SIihen vielä se että yöllä samanen mittari tako yli kahenkympin lukemia ni seurauksena huonot unet ja sitä kautta uupelo. Vaan onneks loppuviikkua kohti hiukan hellitti. Ja parina päivänä jopa sato. Ukkostaki oli ilimassa mutta se esitys oli lähinnä surkuhupasaa kevytmeteliä. Nii. Ukko sai kuulla kunniasa yks päivä Akalta. Kuulemma Ukko käyttää kaikki maholliset tekosyyt ettei tartte käyvä ulukoiluttaa roppaasa. Vaikkapa lenkillä. Ihan mukisematta ei Ukko moista nielly mutta pisti miettimää. Oisko ropassa kuitenki sen verta virtaa että vois hiukkasen jalakoja löpsytellä peräkkäin tuolla maantiellä. Vai onko jonkin paikan kipu tai huono olo vaan tekosyy olla vaikka punkan pohojalla. Tietenkää ei toinen koskaa voi sanua kuinka kipiä toinen oi