Täällä taas....

Että kiitos ja anteeks. Poissaolo kesti ootettua pitempään. Jotenki tuo päivittäinen kirijottaminen alako maistuun jos ei ihan puulta ni kuivas kitalakia. Ja kai se elämän tylsyyski vaikutti asijaan. Taikka jos käyttää sannaa tylsyys ni ampuu tykillä kärpästä. KU tallouvessa on esimerkiks seittemän kissaa ni ei se ihan täytä tylsyyven ritteereitä. Ja ku sairastaa syöpää ja nuita muita tauteja ni huumori synkkenee mustan tuolle puolen. Että lasketaa sitä liukuriluikuria ihan mistä vaan. Muttei tylsyyvestä. Hetki. Lonkan perskule kiukukuttellee. Uutta asentua etitty. Löyty. Jatketaan...

Juu. Että mitäkö sitä on touhuttu. Jaa-a. Eka viikko hoitojaksosta menossa. Että pari ison kirkon keikkaa piikkeineen ja tohtoreineen. Kappa oli puvonnu melekeen sattaan. Se ku oli joku aika sitte melekeen viitisensattaa. Ärrä tosin oli tauvolla sen pumppupaukun jäliltä että se selitti sitä arvon nousua. Täytyy kyllä myöntää ettei oo ollu moista meitsiiniä yhtään ikävä. Sillä kun on ollu viime aikona semmonen ikävä vaikutus tuohon ruuvan rosessointiin. Että välliin on ollu liijan kuivaa ja vällii taas liikaa nesteitä mukana. Ja ihan semmota alustavvaa hermojen kiristystäki aiheuttaa moinen tapletti.

Mutta ihan muuten semmosta perustylsää. Ukko laiskottellee niinku ennenki. Akka taas on kaikessa ihanuuvessaan ja työpaikan vaihon jäläkeen saanu uutta virtaa. Tai ottanu elämäntehtäväkseen täyttää maaliman makrameekäsitöillä. Niitä on ny joka nurkassa ja ulos kannettavaks asti. Osasta saa kai ihan ruokarahhaaki. Ja mikä siinä. Kissat on isosti näläkäsiä. Ukko ny kulukee melekeen pyhällä henkellä. Taikka vesilasin kans. Ku ei mittää tee ni ei kulutakkaa. Tai jos saunomishikkoilua ei lasketa. Ainua liikunta on kahavinkeitto. Hih.

Nii. Vaan aihe jota kai pittäis ny ottaa essiin. Ploki. Rytmi. Päivittäiseen tuskin on palluuta. Ei välttämättä ees joka toinen päivä. Toki vois harrastaa sitä paasaamista jostain kotimaan uutisesta vaikka päivittäin mutta kuka niitä jaksas lukia. Ei ees Ukko itte. Että jos ny alakuun kerran kaks viikossa. Ja elekää ees kuvitelko että laatu korvais määrän. Hah. Korvataan jorinoita sitten vaikka tuolla Vasepuukissa. Taikka tossa jossain alapuolella olevissa kommenteissa. Vastaus tullee ihan joka kerta. On se sitte viksu taikka ei. Mutta ny otetaa taas rento asento ja katotaan vintakea arreenasta. Ukkoki alakaa jo olla antiikkia ni passaa hyvin. Ni.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Priorisontia

Työ ja kaverit

Mieli