Terveyttä järellä...

Perijantai. Päivä jolloin moni asia olis voinu mennä toisin. Se että oisko se menny paremmin jää muitten arvioitavaks. No. Ihan aamu oli semmonen hyvien unien jäläkeinen normisetti. Lääkkeitä. Shotti. Valamistautumista ison kirkon reissuun. Vastaamatta jääny puhelu. Sekin liittyy tähän huoltojuttuun ku myöhemmin ilimi tulleen tievon mukkaan se oli hammaslääkäri. Ja kun ei soittanu uuvestaan ni oletimma Akan kans että kysseessä oli perruutusaika ja se tarjottiin toisaalle ku Ukko ei ehtiny vastaamaan. Toki mitä suuremmalla tojennäkösyyvellä ei moiseen ois ehtinykkää...

Mutta seuraavakkaa puhelu ei yllättäny. Taksikuski. Naapurikunnasta. Mutta ei siitä joka on matkalla isolla kirkolle vaan tuosta hiukkasen sivumpaa. Kotikylän taksit oli menossa joten tämä saa luvan kelevata. Ja kuskin kans jutellessa tulle ilimi muummuassa semmonen yksityiskohta että tuo Kelan tarjuama kyyti tullee kuulemma maksajalle halavemmaks näin vaikka auto tullee kauvempaa. Mutta jos kysseessä ois ollu vaan menomatka ni sitten ois auto kututtu tuosta matkalta olevasta kunnasta. Vaan tässä kaikessa onki tärkeintä se mitä maksajalle maksaa eikä se kauvanko asiakkaalla kyytiin mennee...

Vaan etiäpäin. Iso kirkko ja hospitaali. Ukko on monesti kehunu laitoksen hoitoa eikä tee tässäkään poikkeusta. Ainuastaan aikataulu ja lokiikka saa ny hiukkasen ihimettelypisteitä. Muistatte ku Ukko oli osastolla ? Juu. Ja saatto täälläkin mainita että tuntee jonkinnäköstä kipua poskionteloissa. Ja mainitti niistä hoitajille. Juu. Tännää oltiin sitten rötkenkuvissa. Just niitten onteloitten kans. Ja eiköhän siellä sitten kivuttomuuvesta huolimatta näkyny jottai punkteeraamisen arvosta. Tietysti. Ja eiku mars korvapolille. Ja nenä ja kurkku. Siis yhessä. Siellä päivystyspotilaaks ja tietysti aula täys. Tottaviisii...

Ukko siinä istu ja ootti. Ihimetteli puhelinkulttuuria. Että kuinka se tuo ulukomaalainen tapa puhua puhelimmeen on erilainen. Kaijutin päällä ja voluumit kaakossa. Eihän sitä muut ymmärrä mutta saattaa se huuto jonku hermoon käyvä. Vaan saako siitä mainita ? Ei kannata. Sitähän on rasisti. Pthyi. Toivoo vaan että hän pääsee lääkärille ja saa tarvitsemansa avun. Ukko istuu ja oottaa. Muuten nuo aulat on hyviä paikkoja tehä ihimisistä havvaintoja. Ja hyvvää ajankulua samalla. Kuka on kenenki kans ja mikä vaiva on ? Unohtuu siinä samalla omat vaivat ja se kiire. Kokkeilkaapa. Ukko suosittellee.

Mutta että saiko Ukko avun. Ei. Syystä että ? Ensinnäkin. Kun kysseessä on vaiva joka ai aiheuta kipua. Sillon Ukko ei halua kuluttaa hoitohenkilökunnan aikaa turhaan. Ja toisekseen. Ukko oli yhistetyllä Kelakyyvillä ja toinen potilas oli jo valamis kottiinlähtöön. Kolomanneks jos Ukko ois sen auton päästäny lähteen niinku sillä toisella ois ollu oikeus ni Ukko ois itte joutunu oottaan tunnin taksia. Siis sitten kun ois itte päässy lääkäristä. Eli Ukko käveli kansliaan ja ilimotti hoitajille että lähtee ny. Nenän etteen lyötiin lappu jossa tunnustettiin että on lähetty kesken hoijon. Juu. Kesken. Vaikkei se ollu ees alakanu.

Ny ollaa onnellisesti kotona. Päikkärit nukuttu. Syöty. Kohta mennään saunaan. Maanantaina mennää sitte samalla reissulla verikokkeisiin ja punkteerattavaks. Tuskin moiseen vaivaan viikolloppuna kuoloo. Mitäs luulette ? Että etteenpäin sano mummo hankessa. Terveys ensin mutta järki mukana. Ni.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Priorisontia

Työ ja kaverit

Mieli