Kukkia ja kelekkoja

Keksiviikko. Juu. Semmosta normisettiä sosiaalisella ajelulla kylillä. Kauppoja. Ruokaa. Älpeelevy. Matkahuollosta mokomia lissää. Pitkäripasesta Akalle naisten päivän kunniaksi sitä hapanta värikästä viiniks mainittua. Ku kukkakauppa on lomalla ja ketjukauppojen kukkavalikoima oli sanosko rehellisesti jotta olematon. Varmaan puutarhureitten mielestä hyvä niin. Oli toisessa muuten kotimaista tulppaania. Voiko moinen pittää paikkasa ? Ukko hiukkasen eppäilee. Puukenkämaasta saattaa moinen olla peräsin. Ehkä. Vaan pittääpä muuten laittaa korvaan taa yks juttu. Ruokakauppias lupas tarkistaa varastosa josko löytys vinnyylejä. Saas nähhä kumpi muistaa.

Mutta sitten. Ukko luki laturaivosta. Ja aikoo taas kommentoija vaikkei ajele moottorikelekalla latuja pitkin. Eikä hiihtele pyöräteillä. Taikka kävele kelekkaurilla. Ei kyllä ajele moisilla autollakkaa. Huomaatteko ? Jokkaiselle on aikasa ja paikkasa. Eikä sillon tarvi tapella. Ei tarvi kävelijöitten pelätä sauvoja ku kävelee pyöräteillä tai polokuja pitkin. Eikä muutenkaa. Kumma tuo ihimisen luonto ku pittää mennä sinne missä kuluku on tarkotettu ihan eri välineille ku mitkä siellä raajojen päässä sattuu millonki olemaan. Onko se sitä vittumaisuutta vai katteutta vai mitä ? Samalla lokkiikalla mentäis pötkötteleen autotielle. Ai ei mennä ? Niimpä.

Sitten elläinasiaa. Ukko näki tännään sulosen otuksen. Koiran. Juu. Voi näköjään olla semmonen kissaihimiselle sulosuus. Kaheksanviikkonen. Toinen silimä sininen. Toinen ruskia. Huskia. Aito. Ukko jo ehti miettimään moisesta kaveria tän pirtin kissoille. Ja tuli samalla johtopäätösajatukseen ettei sen jäläkeen tässä mökissä nukuttas. Löytys meinaan yks Sisuniminen kissapoika joka pitäs koiran aika lailla jatkuvasti liikkeessä. Yötä päivää. Varsinkin yöllä. Niiettä se siitä sulosuuvesta. Saattas meinaa olla hymy kaukana kello kolomekolokyt ku ralli vaan jatkus. Ja jatkus. Ja kun koira kasvas eikä mahtus ennää vaikkapa sänkyn alle piiloon ni voi ja hyvä parakkoon.

Vaan se ja siitä. Ny inkiväärishotin kautta saunan lauteille. Tässä mökissä tuntuu ny molemmilla olevan jonkinnäköstä tauvintynkää liikkeellä. Ukolla jo onneks poispäin. Akan tauti ei ossaa oikeen päättää mihin ois menossa joten laitetaan terveysjuomalla ja kuumilla löylyillä vauhtia. Ja maustetaan moinen matka lasillisella toista terveysjuomaa elikkäs punasta vinettoa. Niiettä näillä evväillä taas yks päivä pulukkaan ja potkulla alamäkkeen. Ohan sentään urheiluloma. Vauhin huumaa. Ni.