Kevatta...
Juu. Kevättä hyvinnii. Ja saisse. Sannoo kermaani. Ukko heräs puol kuus. Pirteenä. Pakkasmittariin vilikasu. Pakkasta. Oli. Mutta lukema unohtu samalla ku katto sen mittaajan taakse. Akkunasta kartanolle. Lunta. Taikka räntää. Valakosta kyllä. Yhä. Taas. Ja vielä. Ruma sana. Elikkäs perskele. No. Kahavi tippumaan. Kissoille ruokaa. Aamulääke. Yhä pirteenä. Kummallista. Toki unta oli takana sen seittemän tuntia. Ainaskin. Snuukkeri kummasti laitto ramaseen. Mutta hyvä niin... Uni ja lepo. Iso juttu.
Mutta. Kello kävi sen kaheksan nurkille ja Akkaki heräs. Ukko taas koki semmosen ihimesammumisen. Joku tuolla ropan sisällä päätti että ei ainakaan kylille olla menossa. No tämä asia ratkastiin silleen että Ukko sai käskyn mennä pots ja lojo. Peiton alle. Kylille ollu mittää asiaa ennen puolta päivää. Ei siellä mikkää ois aukikaa ennen ainakaa kymppiä. Ja suurimmat ruuhkat ohi puoleen päivään mennessä. Että oikeen hyvällä omallatunnolla unta kohti. Tai ainaki silimäluukkuja kii toviks.
No. Se lepohetki tuli lusittua. Oli aika siirtyä autoon ja kohti maalimaa. Vaan se oliki helepommin sanottu ku suoritettu. Mittari näytti pakkasta. Muutaman asteen. Juu. Mutta taivaalta tuli melekeen vettä. Ja tiijätte ku neste tullee kylymään lassiin ni sehän jäätyy. Juu. Että rapataan lasit. Ajetaan hiukkasen. Pysähytään. Rapataan taas. Ja ajetaan. Toistetaan riittävän monta kertaa. Puhaltimet autossa huutaa hoosiannaa. Tilanne raukevaa kuhan auton sisälämpö normalisoituu. Elikkäs ku ollaan perillä.
Juu. Se kyläreissu. Pänikkä. Älppäri. Akalle joku pirun tarpeellinen tekoratiivinen esine. Ja taas auton klasin rappaus. Sevverran että näki kaupan pihhaan. Siinä tehtiin ratekinen ratkasu. Akka kauppaan ja Ukko jäi pirssiä lämmittään. Toimiva ratkasu. Vaan ku siitä reissusta selevittiin kotia ni oli enemmän ku ansaittu hetki päikkäreille. Tai Ukko saatto jopa nukahtaa. Akka vaan leppuutti silimiä. Tai niin väitti. Ukko kuulemma ihan simahti. Kissa kainalossa. Akan puolella kissa oli pyrstön päällä. Pää vaan peiton alta näky. Hih.
Mutta. Ilta. Johon siis normaalisti kuulusi sauna. Mutta tänä viikolloppuna ei. Koska korvanenäkurkkutohtori. Ja operaatijon jäläkeinen käsky. Että ei saunota. Eikä rehkitä. Juujuu. Ukko ny muutenkaan moista. Mitä ny nostaa pulssiaa kiekolla. Tai no. Se siitä juurikaan kohua ku on lääkitys moiseenki. Ja taas nuo vormujakuskit ajelee pitkin seiniä jo harjotuksissa ni ei kerkiä rytmi lämpenee. Ja snuukkeriin taas nukahtaa. Eikä vutista pelata koko viikolloppuna. Että semmonen rauhallinen päivä. Hyvä päivä. Ni.
Mutta. Kello kävi sen kaheksan nurkille ja Akkaki heräs. Ukko taas koki semmosen ihimesammumisen. Joku tuolla ropan sisällä päätti että ei ainakaan kylille olla menossa. No tämä asia ratkastiin silleen että Ukko sai käskyn mennä pots ja lojo. Peiton alle. Kylille ollu mittää asiaa ennen puolta päivää. Ei siellä mikkää ois aukikaa ennen ainakaa kymppiä. Ja suurimmat ruuhkat ohi puoleen päivään mennessä. Että oikeen hyvällä omallatunnolla unta kohti. Tai ainaki silimäluukkuja kii toviks.
No. Se lepohetki tuli lusittua. Oli aika siirtyä autoon ja kohti maalimaa. Vaan se oliki helepommin sanottu ku suoritettu. Mittari näytti pakkasta. Muutaman asteen. Juu. Mutta taivaalta tuli melekeen vettä. Ja tiijätte ku neste tullee kylymään lassiin ni sehän jäätyy. Juu. Että rapataan lasit. Ajetaan hiukkasen. Pysähytään. Rapataan taas. Ja ajetaan. Toistetaan riittävän monta kertaa. Puhaltimet autossa huutaa hoosiannaa. Tilanne raukevaa kuhan auton sisälämpö normalisoituu. Elikkäs ku ollaan perillä.
Juu. Se kyläreissu. Pänikkä. Älppäri. Akalle joku pirun tarpeellinen tekoratiivinen esine. Ja taas auton klasin rappaus. Sevverran että näki kaupan pihhaan. Siinä tehtiin ratekinen ratkasu. Akka kauppaan ja Ukko jäi pirssiä lämmittään. Toimiva ratkasu. Vaan ku siitä reissusta selevittiin kotia ni oli enemmän ku ansaittu hetki päikkäreille. Tai Ukko saatto jopa nukahtaa. Akka vaan leppuutti silimiä. Tai niin väitti. Ukko kuulemma ihan simahti. Kissa kainalossa. Akan puolella kissa oli pyrstön päällä. Pää vaan peiton alta näky. Hih.
Mutta. Ilta. Johon siis normaalisti kuulusi sauna. Mutta tänä viikolloppuna ei. Koska korvanenäkurkkutohtori. Ja operaatijon jäläkeinen käsky. Että ei saunota. Eikä rehkitä. Juujuu. Ukko ny muutenkaan moista. Mitä ny nostaa pulssiaa kiekolla. Tai no. Se siitä juurikaan kohua ku on lääkitys moiseenki. Ja taas nuo vormujakuskit ajelee pitkin seiniä jo harjotuksissa ni ei kerkiä rytmi lämpenee. Ja snuukkeriin taas nukahtaa. Eikä vutista pelata koko viikolloppuna. Että semmonen rauhallinen päivä. Hyvä päivä. Ni.
Kommentit
Lähetä kommentti