Toimimattomuutta

Pyhhää paastua iliman lepua. Juu. Sitä se on ku kaverina nelijä lertaa viikossa kortisoonin perkele. Ei antanu lääkäri periks. Ukko ois halunnu kahen viikon ja nelijän piikin jaksoon vaan nelijä annosta kortisoonia. Mutta tohtori tahtoo kaheksan. Ja kun kaupan päälle roppa vielä hakkee uriaan näitten peettasalapaajien ja summuitten pumppulääkkeitten kans ni yllätyksiä on luvassa. On vaikeuksia nukkua. Ja tilapäisvaikeuksia tuon ruuvansulatuselimistökanavan kans juu. Ruoka ja kahavi maistuu kyllä mutta ku ei tuu ulos. No. Tätä on joskus harjotettu. Viikkoki. Että roppa saa yrittää. Periks ei anneta.

Ja tuon nukkumisen kanssa sit. Monneen kertaan on sanottu että sitten kun hetki tullee ni tullee se uniki. Loputtomiin ei roppakaa jaksa valavua. On yrittäny. Aina on jossain välissä tunnin kaks uuvahtanu. Joka kerta. Ja näin tullee tekemään. Onneks Ukolla on tuo Akka että jos sattuu jokin meno olleen unettomuuven aikana ni on kuski. Niinku huomenna. Makneettikuvvaus illalla. Miettikääs ny. Jo on ruuhkaa sairaalassa ku iltapuoliseittemän pittää vanahuksia putkeen tunkee kuvattavaks. Ukon tuurilla sitten herättävät seuraavana aamuna tuloksilla. Eiku. Se oliki sillo tiaknoosia ennen. Ny tuskin kukkaa monneen päivään häirittee moisilla invormaatioilla.

Niin. Ja kun on uneton ja suoli toimimaton ni onki hyvä kulukia pikkupakkasessa kävelyllä. Ja pikku tarkottaa tässä kohtaa sitä että laskee alle kahenkymmenen. Ihan ei ennää Ukko viihy inttilukemissa. Sillon otettiin sukset varastosta ja sivakoitiin sen viistoista kilsaa vaikka oli pakkasta kolokytviis. Juu. Nykynuoret paleltuu ku keittiön akkunasta näkkee mittarissa moisen lukeman. Toki tämä hiihto tapahtu Sodankylässä. Ei lähelläkkää meren tuulien hyytävää viimaa. SIellä se pakkanen ei niinkää tuntunu. Merituuli oiskin teheny moisesta lukemasta jo melekeen tappavan. Niiettä alle kakskyt. Lepposaa. Hih.

Mutta joo. Sunnuntai se on silti. Ihan iliman kirkonmenoja lepposaa olemista. Ukko on varmaan joskus tuumannu tuosta yläkerran touhusta että olokoon se heillä jokka siitä tykkää. Ukko luottaa ommiin voimiisa ja on sitä mieltä että jonkun sortin kohtalo meitä kenties ohojaa mutta se eijjoo mikkää keksitty jumala. Ennemmin jokin luonnonvoima tai semmonen. Jokkaisella on polokusa kulettavannaa ja risteykset valittavinaan. Sen mukkaa tää taival kuletaan ja kivviin törmäillää. Niinku nää tauvit. Ja ilot. Surut. Rakkauvet. Saavutukset ja menetykset. Ja se ettei koskaan tiijä mitä nurkan takkaa tullee. Ni.