Tappion sietämätön kevveys.
Keskiviikkoilta. Suomi on ootetusti hävinny kiekossa Kanatalle. Mutta posittivista että vaan yksnolla. Hyvän olon tunnetta lissää se Saksalaiset voitti Hurrit. Ja se on enemmä ku iso HIH. Vaan sekää ei muuta sitä että Akka istuu saunassa ja kuuntelee luontoiltaa. Tai että Ukko löhhöilee konttorin sohovalla ja kuuntelee kasarriheviä. Semmosta lekentaarisen vankilasaaren mukkaan nimettyä. Alkatratsi. Niiettä vaikka oltas kuinka urheiluhulluja ni eipä tuolla suuria vaikutuksia loppupelissä oo tähän normiarkeen. Vai oisko se näkkäri maistunu paremmalta jos kiekkoporukka ois voittanu ? Tuskin.
Nii. On Ukkoki kuluttanu muutaman tunnin erinäisten urheilutapahtumien seuraamisella. Aikanaan jopa itte tuli pelattua. TAi roikuttua mukana. Ku reenaa ne lahajattomatki. Tai nehän ne vasta reenaaki. Juu. Kuitenki. Tuossa varmaan sammoihin aikoihin ku sairastu ni asioihin suhtautuminen muuttu. Ei pelekästää ylipäätään elämään vaan kaikkeen siihen mitä se piti sisällää. Että mikä niistä on niin tärkiä että säilyy mukana. Urheilun seuraaminen on ollu yks. Mutta sen vakavuus on laskenu. Palijon. Ennää ei tee mieli heittää telekkaria akkunasta jos suosikki häviää.
Mutta. Eijjoo tauti tää mieslunssaa. Ihan kuumetta on pukannu. Ni kai se sillon lasketaa ihan naaraittenki kirjoissa sairauveks. Ukko luokittelee tämän tympiäks vaivaks. Yskä. Nuha. Kuume. Nehän on oireita eikä mikkää tauti. Vai mitä ? Toki tällä vastustuskyvyllä moiset oireetki tuntuu suht pirullisilta. Eikä tähän kuole. Tai no jos kuume nousee yli nelijääkymmentä muistuttavviin lukemiiin. Ja usiammaks päiväks. Ukon mittari pysy alle kolmikasissa. Ja laski paratapsilla. Ja kuumalla juomalla. Muummuassa mustikkamehulla. Ja teellä. On muuten Ukon kahavinjuonti melekeen loppunu parin päivän aikana.
Nonnii. Hiukkasen on semmonen olotila että suurimman osan päivää pois ollu vilunväristys yrittää takasin roppaa. Tarkottaakohan se kuumeen nousua vai mitä. No. Ukko heittäytyy siis horisontaaliseen positioon elikkäs potslojo. Taikka jos oikeen tarkkaan mittaa ni hiukan on pääpuoli ropasta korkiammalla. Yskän takia. Jännä. Ainuastaan ihan vaakatasossa yskii. Istuulla ja seisaalla ei. Vaan jospa huomenna ois parempi. On muuten jalakahoitoki. Hih. Pikkusen luksusta. Ni.
Nii. On Ukkoki kuluttanu muutaman tunnin erinäisten urheilutapahtumien seuraamisella. Aikanaan jopa itte tuli pelattua. TAi roikuttua mukana. Ku reenaa ne lahajattomatki. Tai nehän ne vasta reenaaki. Juu. Kuitenki. Tuossa varmaan sammoihin aikoihin ku sairastu ni asioihin suhtautuminen muuttu. Ei pelekästää ylipäätään elämään vaan kaikkeen siihen mitä se piti sisällää. Että mikä niistä on niin tärkiä että säilyy mukana. Urheilun seuraaminen on ollu yks. Mutta sen vakavuus on laskenu. Palijon. Ennää ei tee mieli heittää telekkaria akkunasta jos suosikki häviää.
Mutta. Eijjoo tauti tää mieslunssaa. Ihan kuumetta on pukannu. Ni kai se sillon lasketaa ihan naaraittenki kirjoissa sairauveks. Ukko luokittelee tämän tympiäks vaivaks. Yskä. Nuha. Kuume. Nehän on oireita eikä mikkää tauti. Vai mitä ? Toki tällä vastustuskyvyllä moiset oireetki tuntuu suht pirullisilta. Eikä tähän kuole. Tai no jos kuume nousee yli nelijääkymmentä muistuttavviin lukemiiin. Ja usiammaks päiväks. Ukon mittari pysy alle kolmikasissa. Ja laski paratapsilla. Ja kuumalla juomalla. Muummuassa mustikkamehulla. Ja teellä. On muuten Ukon kahavinjuonti melekeen loppunu parin päivän aikana.
Nonnii. Hiukkasen on semmonen olotila että suurimman osan päivää pois ollu vilunväristys yrittää takasin roppaa. Tarkottaakohan se kuumeen nousua vai mitä. No. Ukko heittäytyy siis horisontaaliseen positioon elikkäs potslojo. Taikka jos oikeen tarkkaan mittaa ni hiukan on pääpuoli ropasta korkiammalla. Yskän takia. Jännä. Ainuastaan ihan vaakatasossa yskii. Istuulla ja seisaalla ei. Vaan jospa huomenna ois parempi. On muuten jalakahoitoki. Hih. Pikkusen luksusta. Ni.
Kommentit
Lähetä kommentti