Kipusärkytuska.
Nonnii. Ukko meinas jo ottaa varaslähön saunaa. Laski kellosta muka ihan itte että jo se on kuuma. Onneks Akka ovella löi kinttua ettee että top ja tykkänää. Ois kuulemma kulukuset jäätyny lauteisiin jos ois sinne koppii menny istuskelleen. Nii että ootellaa jokune tovi vielä. Ois kai vaikka aikaa raapustaa rivi tai kaks. Kyllä se tuo meijän perheen veikkauspelivoittaja sitte huutelee voittolöylyihin. Vaan ei ne hirviän kuumat voi kahella eurolla olla. Jää toki nähtäväks.
Nii. Ukko kävi postilla hakkeen paketillisen levyjä. Samalla reissulla ois pitäny ostaa näkkäriä. Ei löytyny passelia. Ja kissoille kuivamuonaa. Unohtu. Eli sinällää kolome asiaa ja vaan yks unohtu. Mennee varmaan ihan normikäytöksen piikkiin. Ettei oo vielä atsaleaa. Eiku tementtiaa. Ja sitte vielä ku oli siinä kenollaan olevassa kupongissa se valtava kahen euron voitto ni pitihän sitä käyvä pitkäripasessa hakkeen erikoisoluvet. Yks pullo molemmille. Ukolle sitä alakomahoolitonta vehenäolutta. Ja Akalle...ööö... Ukko ei muista merkkiä. Saksalaista kai. Tai sieltäpäi.
Joo. Mutta näitä levyjä. Tuo vinnylin rahina. Ja kun samalla istuskellee ja korvat nauttii ni tullee muuten entistä usiammin tutkittua näiiten orkestereitten taustoja. Nykki soi semmonen orkesteri jossa on ykskätinen rumpali. Toki Ukko sen ties mutta että just tää joka soi ni on eka sen jäläkeen ku se kaveri palas sinne pönttöjen taa. Jotenki se jollakin jalakapatentilla soittelee sen mitä ennen sillä ny puuttuvalla kirijotusraajalla. Se tuo tekniikka on melekosen ihimeellinen asia. Ja toisaalta se porukan henki. Vaikka kaveri ei soitakkaa ku ennen ni ei sille anneta lopputiliä orkesterista.
Jassoo. Mitähän sitä sitte. Sauna. Illalla vutista. Pitäs samalla tuota ommaa kirijotusraajaa hiukkasen leppuuttaa. Sama raaja josta yritettiin sitä pallua sinne suonistoon tökkiä. Ja sama raaja jonka olokapää on jo valamiiks sökö. Sama jonka jo ois yks erikoiskirurki aikanaa leikannu. Ukko ei antanu. Eikä anna nykkää. Vaikka kysyttäs. Ku ei se särky johu välttis olasta. Tai siitä leikkauksesta. Taikka lääkkeistä. Taikka mistä Ukko sen tietää. Otetaan kipulääke jos tuntuu siltä. Mutta ny saunaa. Hoijetaan henkimaalima eka. Ni.
Nii. Ukko kävi postilla hakkeen paketillisen levyjä. Samalla reissulla ois pitäny ostaa näkkäriä. Ei löytyny passelia. Ja kissoille kuivamuonaa. Unohtu. Eli sinällää kolome asiaa ja vaan yks unohtu. Mennee varmaan ihan normikäytöksen piikkiin. Ettei oo vielä atsaleaa. Eiku tementtiaa. Ja sitte vielä ku oli siinä kenollaan olevassa kupongissa se valtava kahen euron voitto ni pitihän sitä käyvä pitkäripasessa hakkeen erikoisoluvet. Yks pullo molemmille. Ukolle sitä alakomahoolitonta vehenäolutta. Ja Akalle...ööö... Ukko ei muista merkkiä. Saksalaista kai. Tai sieltäpäi.
Joo. Mutta näitä levyjä. Tuo vinnylin rahina. Ja kun samalla istuskellee ja korvat nauttii ni tullee muuten entistä usiammin tutkittua näiiten orkestereitten taustoja. Nykki soi semmonen orkesteri jossa on ykskätinen rumpali. Toki Ukko sen ties mutta että just tää joka soi ni on eka sen jäläkeen ku se kaveri palas sinne pönttöjen taa. Jotenki se jollakin jalakapatentilla soittelee sen mitä ennen sillä ny puuttuvalla kirijotusraajalla. Se tuo tekniikka on melekosen ihimeellinen asia. Ja toisaalta se porukan henki. Vaikka kaveri ei soitakkaa ku ennen ni ei sille anneta lopputiliä orkesterista.
Jassoo. Mitähän sitä sitte. Sauna. Illalla vutista. Pitäs samalla tuota ommaa kirijotusraajaa hiukkasen leppuuttaa. Sama raaja josta yritettiin sitä pallua sinne suonistoon tökkiä. Ja sama raaja jonka olokapää on jo valamiiks sökö. Sama jonka jo ois yks erikoiskirurki aikanaa leikannu. Ukko ei antanu. Eikä anna nykkää. Vaikka kysyttäs. Ku ei se särky johu välttis olasta. Tai siitä leikkauksesta. Taikka lääkkeistä. Taikka mistä Ukko sen tietää. Otetaan kipulääke jos tuntuu siltä. Mutta ny saunaa. Hoijetaan henkimaalima eka. Ni.
Kommentit
Lähetä kommentti