Hyvä ilta

Onko se jo perijantai ? Tuo kaikkien viikolloppupäivien äiti ? Taas on kaks päivää aikaa olla ku ellunkanat hunningolla ympäri ja takas. Ja päivänä kaks sitä taas ihimetellään että mihin se meni. Ja olo on väsyneempi ku ny. Eikä kukkaa varottanu kuinka nopiaa se mennee tuo aika ku pittää hauskaa. Tai vaan lorvii. Hetkinen. Voisko ne yhistää ? Lorvimalla pittää hauskaa ? SIis tekemättä ja liikkumatta ? Hmm. Jos tyhyjentää ensiks kaupan hyllyt herkuista ja vuoraa ittesä sohovan nurkkaan pariks päiväks satojen elokuvien kans ??? Elikkäs voi. Lorvauskaa. Hih.

Mutta yks juttu ennenku karkaatte sinne jonnekin. Varsinki jos teette siirtymät omalla moottoriajoneuvolla. Keli on suoraan sanuen helevetillinen. Elikkäs ku jääkiekon pelluuseen oikeen varta vasten tehty alusta. Niiettä jos ei mikkää ihan pakko oo mihinkää suuntaa autoilla ni ottakaa ne herkut ja käpertykkää sinne sohovalle. Jotenki se ajatus tiellä liikkumisesta ei Ukkoakaa juuri houkuttele. Onneks vasta maanantaiaamuna pitäs olla menossa. Verikokkeisiin. Pitkästä aikaa. Eikä pumppua varten. 

Vaan mitäs sitte. Sisukissapoikaki söi jo jottai. Pikkusen pirteempi on. Mutta ei vielä se normaali seiniä pitkin hyppypomppiva otus. Toki sitä energiaa oli jo lähtökohtasesti ehkä pikkasen liikaa. Mutta ku ny toista päivää melekeen paikollaan. Ei kiva. Mutta onneks on apoteekki ja semmosta putkilossa olevaa varaevästä joka jotenki meni poijalla alas. Ni eikähän se siitä taas joku päivä ala kiipeileen. On tuo ny jo leivinuunin päällä.  Siellä ku on lämmin ja turvallista. Ja näkkee lähestulukoon kaiken. SIsu ku on se tän talon uteliain.

Mutta ny ku osa sieltä jo karkas. Ni Ukko tekkee saman. Karkaa Akan luo alakertaan. Tee. Pari voileipää. Hyvvää seuraa. Aikaset unet. Lepo. Siitä on Ukon hyvä ilta tehty. Ni.