Tulihan se sieltä. Tai oikiastaan monikossa. Lumi. Ja joulu. Vaikka Ukko ei missää rehellisyyven nimissä mikkää jouluhullutustyyppi ookkaa ni on tässä puolesa. Ja että sen puolesta joulu vois olla joka päivä. Ei sen lahijarulijanssin takia. Ei alakuunkaan. Eikä kiireen tahi ressin vuoks. Noup. Vaan ihan semmosen yksinkertasen asian ku toisista välittämisen takia. Eikä Ukko ny puhu joulukorteista. Vaikka ne kivoja kai onkin. Postin mielestä ainakin. Posteljooni voi taas olla eri mieltä. Mutta että otetaan yhteyksiä tuttuihin ja kavereihin joita ei juuri tuu vuojen aikana muistettua. Jouluna aina.
Niin. Kiire. Ressi. Itterakennettuja murheenryynejä. On kiire aina ja joka paikkaan. Ei muista ottaa sitä puhelinta ja soittaa sille kaverille. Vaikka heinäkuussa. Taikka vappuna. Mutta mikä sitten saa jouluna moisen tekemään ? Onko se sissäinen hyvvyys vai huono omatunto ? Kolokuttaako ? Monesti puhutaan että ihiminen on erkaantunu luonnosta... On. Mutta myös sosiaalista vieraantumista on tapahtunu ikävä kyllä. On työt ja harrastukset. Perheet. Ei aikaa kavereille. Taikka sitä on liikaakin. Siis aikaa. Istutaan konneilla ja tuijotettan ruuvulta kaikkea jonninjoutavaa. Samalla toki vois laittaa viestin sille kaukana asuvalle tutulle. Tai ees sille naapurissa asuvalle. Ees...
Puhutaan joulun kohalla kaikkee hengellistä jeesuslapsista ja jumalista. Puhuttas niistä jokka niihin uskoo tai oletetaan uskovan. Taitaa moiset touhut olla niitä sosiaalisen elämän korvikkeita. Kun eijjoo muita kavereita nii jeesus ainakin. Taikka joku muu jumalolento. Taikka pahimmassa tappauksessa joku synkemmän puolen kaveri. Mutta siitä Ukko ei ota kantaa. Toki jokkainen saa uskua vaikka hevosenkenkään jos siltä tuntuu. Mutta korvaako se ihimissuhteet ? Sosiaalisen elämän ? Kukin miettiköön tykönään... Kumpi mahtaa vastata puhelimeen soitettaessa ? Jeesus vai se kaukainen kaveri. Niin.
Mutta iliman sen kummempia saarnoja Ukko porukoineen toivottaa kaikille taikka molemmille lukijoille oikeen hyvvää ja rauhallista joulun aikaa. Muistakaa puhelin. Jalatkin kantaa vaikka siihen naapuriin asti. Ja jotta liikkus paremmin ni muistakaa ruoka. Kinkut ja laatikot. Lupa yösyöntiin annettu. Ja jouluna sauna. Ihan pakollinen. Ja sitten se ruunu. Hilijasuus. Nauttikaa siitä. Voitte jopa jäähä siihen koukkuun. NI.
Niin. Kiire. Ressi. Itterakennettuja murheenryynejä. On kiire aina ja joka paikkaan. Ei muista ottaa sitä puhelinta ja soittaa sille kaverille. Vaikka heinäkuussa. Taikka vappuna. Mutta mikä sitten saa jouluna moisen tekemään ? Onko se sissäinen hyvvyys vai huono omatunto ? Kolokuttaako ? Monesti puhutaan että ihiminen on erkaantunu luonnosta... On. Mutta myös sosiaalista vieraantumista on tapahtunu ikävä kyllä. On työt ja harrastukset. Perheet. Ei aikaa kavereille. Taikka sitä on liikaakin. Siis aikaa. Istutaan konneilla ja tuijotettan ruuvulta kaikkea jonninjoutavaa. Samalla toki vois laittaa viestin sille kaukana asuvalle tutulle. Tai ees sille naapurissa asuvalle. Ees...
Puhutaan joulun kohalla kaikkee hengellistä jeesuslapsista ja jumalista. Puhuttas niistä jokka niihin uskoo tai oletetaan uskovan. Taitaa moiset touhut olla niitä sosiaalisen elämän korvikkeita. Kun eijjoo muita kavereita nii jeesus ainakin. Taikka joku muu jumalolento. Taikka pahimmassa tappauksessa joku synkemmän puolen kaveri. Mutta siitä Ukko ei ota kantaa. Toki jokkainen saa uskua vaikka hevosenkenkään jos siltä tuntuu. Mutta korvaako se ihimissuhteet ? Sosiaalisen elämän ? Kukin miettiköön tykönään... Kumpi mahtaa vastata puhelimeen soitettaessa ? Jeesus vai se kaukainen kaveri. Niin.
Mutta iliman sen kummempia saarnoja Ukko porukoineen toivottaa kaikille taikka molemmille lukijoille oikeen hyvvää ja rauhallista joulun aikaa. Muistakaa puhelin. Jalatkin kantaa vaikka siihen naapuriin asti. Ja jotta liikkus paremmin ni muistakaa ruoka. Kinkut ja laatikot. Lupa yösyöntiin annettu. Ja jouluna sauna. Ihan pakollinen. Ja sitten se ruunu. Hilijasuus. Nauttikaa siitä. Voitte jopa jäähä siihen koukkuun. NI.
Kommentit
Lähetä kommentti